Palaa etusivulle

Läsnäolon tuen ja poissaoloihin puuttumisen malli

POISSA­OLOIHIN PUUTTU­MINEN 50-100H

Poissaolon syiden kartoittaminen ja monialainen tuki ennaltaehkäisevät koulupudokkuutta

Yhteisöllinen tuki

Jos oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä, on tärkeää, että yhteys koulun toimintaan, omaan opettajaan tai muuhun koulun aikuiseen ei katkea. Oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan, kuka on vastuuaikuinen koululla yhteydenpidossa, sekä miten yhteyttä pidetään oppilaaseen, huoltajiin ja verkostoihin.

Alla on kaupunkitasoinen viestipohja, jota koulut voivat muokata/täydentää. Viestin lähettää Wilmassa/DigiOnessa luokanopettaja tai luokanohjaaja tai joku muu koulun määrittämä henkilö. Viesti on lähetettävä viimeistään sadan (100) poissaolotunnin täyttyessä, mutta koulu voi määrittää myös alemman tuntirajan viestin lähettämiselle. Tarvittaessa voi konsultoida opiskeluhuoltoa.

Hyvä huoltaja,

Vantaan kaupungin Koulu kaikille – Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallin mukaisesti lähetämme viestin niille huoltajille, joiden lapsen poissaolomäärä ylittää seurantarajan. Viesti lähtee myös yläkouluikäisille oppilaille, joita asia koskee.
Oppilaalla N.N. on X/X mennessä kertynyt poissaoloja yhteensä ___ tuntia, joista luvallisia poissaoloja on ___ tuntia, luvattomia poissaoloja on ___ tuntia ja luvattomia selvitettyjä poissaoloja on ___ tuntia. (DigiOne pilottikouluille tähän DigiOnen mukaiset merkinnät)

Varhainen poissaoloihin puuttuminen auttaa ennaltaehkäisemään pitkittyneitä poissaoloja ja niistä aiheutuneita haasteita oppimisessa. Luvalliset sairaus- ja lomapoissaolot voivat myös aiheuttaa oppilaalla haasteita opinnoissa etenemisessä. Poissaoloihin ja niiden syihin on hyvä kiinnittää huomiota, jotta oppilas saa tarvitsemaansa tukea.
Luokanopettaja/-ohjaaja seuraa oppilaiden poissaoloja ja on yhteydessä huoltajaan koulun suunnitelman mukaisesti. Kouluun on hyvä olla yhteydessä, kun lapsen poissaolot huolestuttavat. Jos huoltajana kaipaat tukea lapsesi poissaolotilanteessa, voit olla yhteydessä myös oppilashuollon työntekijöihin. Poissaoloja selviteltäessä etsitään yhteisiä ratkaisuja oppilaan koulunkäynnin tukemiseen.

Koulun yhteystiedot (koulu täydentää)

Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_SV
Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_SO Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_RU Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_ET Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_AR Poissaoloviesti huoltajalle käännöstä varten_AL

Yksilöllinen tuki

Tehdään toimintasuunnitelma oppilaan tukemiseksi:

  • Miten lapsen tai nuoren pärjäämistä tuetaan oppilashuollollisin keinoin?
  • Eri toimijoiden roolit: huoltajat, opettaja, koulun muut toimijat, oppilashuollon henkilöstö
  • Millaisista pedagogisista järjestelyistä oppilas hyötyy?
    – joustavat opetusjärjestelyt, kuten oppimista ja ryhmäytymistä tukevat ryhmittelyt esimerkiksi oppimistyylien tai kiinnostuksen kohteiden mukaan
    – tuntistruktuurin ja opetusmenetelmien tarkastelu
    – tarkoituksenmukaiset ja vaihtelevat työtavat, toiminnallisuus sekä monipuolisen materiaalin käyttäminen opetuksessa
    – oppituntien selkeä rakenne sekä rutiinit oppituntien ja koulupäivän rakenteessa
    – osaamisen näyttäminen monipuolisin tavoin esimerkiksi suullisten kokeiden ja jatkuvan arvioinnin kautta
    – oppimista ja käyttäytymistä helpottavien välineiden käyttö opetuksessa
    – samanaikaisopetuksen tai yhteisopettajuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen
    – tehtävien sopiva vaatimustaso
    – opettajan kielitietoisuus kaikessa toiminnassa
    – eriyttäminen esim. kokeiden, oppimateriaalin, tilan osalta
    – koulunkäynninohjaajan tuki, oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus


Lähteet: KouluKunnossa, Oulun kynämalli

Alle on koottu tutkittuja välineitä koulun ammattilaisille tilanteisiin, joissa oppilaalla on poissaoloja. On kuitenkin muistettava, että mikään työväline ei korvaa eikä toimi ilman kohtaamista, vuorovaikutussuhteen rakentamista ja oppilaan tuntemusta.

Yksilö

Kyselyt:
ISAP_kysely.pdf (koulukunnossa.fi)
ISAP_ohjeet.pdf (koulupoissaolo.fi)
SRAS-R_kysely.pdf (koulukunnossa.fi)
SRAS-vanhemmat.pdf (koulukunnossa.fi)
Koulupoissaolokysely_-_arviointiohje-1.pdf (koulukunnossa.fi)
SEQ-SS_suomi.docx (koulupoissaolo.fi)
SEQ-RSAP_suomi.pdf (koulupoissaolo.fi)
Koulupoissaolojen-tarkistuslista SNACK.pdf

Arviointiseula:
Koulunkäyntikyvyn arviointiseula (toimintakykyarvio.fi)
Toimintakykyarvio.fi

Lista:
Tukitoimien tsekkauslista

Toimintamalli:
Check in Check out (CICO) | NMI
CICO-käsikirja

Omahoito-ohjelma:
Nuorten mielenterveystalo

Opas:
Pieni huoltokirja oppimisen ja koulunkäynnin tueksi (valteri.fi)


Yksilö ja ryhmä

Ohjelma:
Nuorten kompassi

Materiaalipankki:
Materiaalit – MIELI ry
KouluKunnossa

Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetun oppilaanohjauksen tarpeen ja sisällön määrittelee oppilaanohjaaja. Tehostettu ohjaus voi olla esimerkiksi yksilö- tai pienryhmäohjausta, työelämään tutustumista tai oppilaitosvierailuja. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteenä on oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittäminen sekä ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin.

Monialaisen asiantuntijaryhmän perustamisesta sovitaan aina yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Ryhmään kutsutaan ne henkilöt, jotka ovat oppilaan asian hoitamisen kannalta olennaisia.

Monialainen asiantuntijaryhmä voidaan muodostaa, jos oppilaan asioissa on pedagogisten työntekijöiden lisäksi vähintään yksi oppilashuollon työntekijä (kuraattori/koulupsykologi/kouluterveydenhoitaja).

Lähde: Opettajan käsikirja oppilashuollollisissa kysymyksissä (2.3, s.6)

Jos koulun työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja poissaolotilanteessa, hän voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai -psykologiin oppilaan kanssa ja kertoa tarvittavat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi.

Kun oppilas ohjautuu yksilöasiakkuuteen opiskeluhuoltoon, oppilaalla on oikeus keskusteluun koulupsykologin tai kuraattorin kanssa: a) viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt b) kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Oppilaalla on oikeus käydä koulupsykologin tai kuraattorin tapaamisissa, vaikka huoltajat kieltäisivät tämän.

Kouluterveydenhoitajalla on koululla akuuttivastaanottoaika terveydenhoitajan vastaanottopäivänä (30–60 minuuttia). Tällöin oppilaat voivat hakeutua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta.

Lisätietoa opiskeluhuollon palveluista: Perusopetuksen kuraattori- ja psykologipalvelut – Vantaa

Toisinaan tarvitaan koulun ulkopuolisia tukia ja oppilashuollon työntekijät ovat opettajan apuna tukiverkostojen luomisessa. Kun koulussa on tehty riittävästi tukitoimia, se usein auttaa myös ulkopuolisten tukien saamisessa. Mikäli oppilaalla on jo valmiiksi koulun ulkopuolisia tukitahoja huolen ilmetessä, pyritään hyvään verkostotyöskentelyyn.

Vantaalla oppilaan tukiverkostoon voi kartoittaa:

Koulunkäynnin tuki

Huolehdi, että oppilas ja huoltaja ymmärtävät tuen rakentumisen ja muodot.

Millaiset tuen järjestelyt on sovittu

  • Onko tuen tasolla asioita, jotka voidaan tehdä toisin?
  • Mikä helpottaisi kouluun tuloa? Esim. onko aikuinen vastassa sovitussa paikassa aamuisin.
  • Miten kirjatut asiat toteutuvat
  • Seurataanko toteutunutta tukea riittävän usein?

Luokanvalvoja tai erityisopettaja voi olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä suoraan jalkautuvan pajan opettajaan, jonka kanssa voidaan pohtia sopivia toimintamuotoja oppilaan tukemiseksi. Pääasia on, että tilannetta ei jäädä seuraamaan liian pitkään. Jos oppilas tarvitsee jalkautuvan pajan antamaa opetusta, on oltava yhteydessä aluekoordinaattoriin. Jalkautuvan opettajan tuki on lähtökohtaisesti määräaikaista ja tavoitteena on omaan kouluun palaamisen edistäminen.