Läsnäolon tuen ja poissaoloihin puuttumisen malli
KOULUUN KIINNITTYMINEN 0-50H
Poissaolojen ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lisäävät läsnäoloa koulussa
Yhteisöllinen tuki
Tunnista riskitekijät
Riskitekijöiden tunnistaminen on varhaisen puuttumisen kannalta olennaista. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi:
- oppimisvaikeudet
- mielialaoireet
- ahdistus
- puutteet tunnesäätelyssä
- huono kouluilmapiiri
- heikko oppilas-opettajasuhde
- kiusaaminen, häirintä tai syrjintä
- yksinäisyys
- fyysiset oireet
- tunnistamattomat oppimisvaikeudet
- vähäinen kodin ja koulun yhteistyö
- matala sosioekonominen asema
- perhedynamiikan ongelmat
- vanhempien mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
- ylisuojelevat vanhemmat
Lapsen tai nuoren käyttäytymisen muutokset tai poissaolot voivat ennakoida haluttomuutta lähteä kouluun tai poissaolojen lisääntymistä. Poissaolot ovat konkreettisesti havaittavissa ja mitattavissa ja ne on siksi helpompi ottaa puheeksi. Käyttäytymisen muutosta on vaikea mitata, sen havaitsemiseen liittyy tulkintaa ja ilmiöt voivat olla arkaluontoisia. Jos kotona tai koulussa havaitaan alla olevia ensimerkkejä, tulee asia ottaa heti puheeksi lapsen tai nuoren kanssa.
- Toistuvaa hankaluutta kouluun lähtemisessä
- Vaikeus palata kouluun loman tai sairauspoissaolon jälkeen
- Lisääntynyt yhteydenpito kotiin koulupäivän aikana
- Myöhästelyjen lisääntyminen
- Poissaolot yksittäisiltä tunneilta
- Yksittäiset toistuvat poissaolopäivät
- Keskeytyneet koulupäivät
- Luvattomat poissaolot
- Toistuvat läksyunohdukset
- Muutokset arvosanoissa
- Vaikeudet siirtyä tunneilta toiselle
- Toistuva halu poistua luokasta
- Vaikeudet kaverisuhteissa
- Yksinäisyys tai vetäytyminen
- Muutokset käyttäytymisessä ja mielialassa
- Lisääntyneet psykosomaattiset oireet (mahakipu, pääkipu)
Luokanopettaja tai luokanohjaaja seuraa tuntimerkintöjä päivittäin.
Myöhästymiset
Jos oppilas saapuu oppitunnille, merkitään myöhästyminen Wilmaan/DigiOneen. Tarvittaessa voidaan merkitä myös myöhästymisen minuuttimäärä. Poissaoloa ei merkitä, vaikka oppilas olisi myöhässä oppitunnilta yli 20 min.
Milloin on syytä puuttua?
Alakoulu: n. 10 krt / lukukausi
Yläkoulu: n. 15 krt / lukukausi
Yllä olevat luvut ovat ohjeellisia. Mikäli lyhyen ajan kuluessa on useampia myöhästymisiä tai ne ovat muusta syystä huolestuttavia, on syytä selvittää myöhästymisen syitä, vaikka myöhästymisiä olisi em. kertoja vähemmän.
Poissaolot
- Alakoulussa tulee puuttua huolta herättäviin poissaoloihin varhaisemmin, koska opetustunteja on vähemmän kuin yläkoulussa. Halutessaan alakoulut voivat määritellä mallissa esiteltyä matalammat poissaolojen seurantarajat.
- Luvattomat poissaolot otetaan puheeksi lapsen tai nuoren ja huoltajan kanssa viipymättä syiden selvittämiseksi.
- Huoli voi herätä myös yksittäisistä poissaoloista (esim. säännönmukaisesti maanantaiaamuisin, tiettyjen oppiaineiden tunneilta, tietyn opettajan tunnilta).
- Poissaolojen äkilliseen lisääntymiseen voi olla syytä puuttua huomattavasti ohjeellisia poissaolomääriä nopeammin. Jos poissaolot ovat äkillisesti lisääntyneet ja niitä on runsaasti (n. 20-30 h/kk ja vaikka ne olisivat huoltajan kuittaamia), opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin ja keskustelee oppilaan kanssa.
Muut tuntimerkinnät ja havainnot otetaan puheeksi lapsen tai nuoren ja huoltajan kanssa
- jos ne herättävät huomion
- jos oppilaan käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia.
- jos oppilaalla on paljon hyväksyttyjä poissaoloja, esim. perussairaus.
Lähteet:
KouluKunnossa, Oulun kynämalli, Vantaan Oppilashuollon käsikirja
Yksilöllinen tuki
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon työntekijöitä kannattaa konsultoida matalalla kynnyksellä. Opettajan huolen ei tarvitse olla jäsentynyt konsultaatioon tullessaan, riittää että huoli on herännyt. Konsultoitaessa ilman tunnistetietoja, ei ole välttämätöntä etukäteen informoida tästä oppilasta ja huoltajaa. Jos puhutaan oppilaan nimellä, kysytään suostumusta huoltajalta ja/tai oppilaalta hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden. Opettaja kertoo oppilaalle/huoltajalle, missä asiassa ja ketä tai keitä on konsultoitu ja kertoo, mitä konsultaatiossa on sovittu. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa opettaja voi kertoa nimellä, vaikka huoltaja tai oppilas sen kieltäisikin.
Lastensuojelu
Lastensuojelua voidaan konsultoida ilman oppilaan tunnistetietoja puhelimitse virka-aikana (ma-pe klo 8-15) p. 0941915500, ja muina aikoina sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon 09 4191 5800.
Lähteet:
Opiskeluhuolto-Vantaa
Huoli lapsesta tai nuoresta – Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Poissaolon taustasyiden selvittäminen on tärkeää, jotta oppilaalle voidaan tarjota oikeanlaista tukea. Poissaoloja lisäävä tai ylläpitävä tekijä ei ole aina selvästi havaittavissa. Poissaolojen syiden kartoittamiseen on tarjolla erilaisia työkaluja. Kartoituksen tuloksista keskustellaan yhdessä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa.
Koulunkäynnin tuki
Oppilaan tukimuodot ja -toimet ratkaistaan aina hänen yksilöllisen tuen tarpeensa sekä oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteen perusteella. Mikäli poissaoloja on kertynyt niin paljon, että oppilaan oppiminen vaarantuu ja oppilaalle on mietitty yksilökohtaisia ratkaisuja opetuksen järjestämiseksi, hyödynnetään ensisijaisesti oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä sekä ryhmäkohtaisia tukimuotoja. tarvittaessa oppilaalle voidaan tehdä tukea koskeva päätös oppilaskohtaisista tukitoimista, jotka tukevat oppilaan koulunkäyntiä.
Mikäli oppilaan tukemisessa hyödynnetään oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja, näitä ei kirjata pedagogisiin asiakirjoihin. Oppilaalle suunnitellut oppilaskohtaiset tukitoimet kirjataan tuen toteuttamista koskevalle suunnitelmalle sekä tarvittaessa suunnitelman liitteille. Näihin tulee kuvata opintojen etenemisen suunnitelma, opiskelun tavoitteet sekä osaamisen näyttämisen ja/tai arvioinnin perusteet. Pedagoginen asiakirja on tarkoitettu eläväksi asiakirjaksi, jota voi muokata tarpeen vaatiessa.
