PERUS­TASO

Hyvinvoiva oppilas oppii paremmin. Oppilaan hyvinvointiin voidaan vaikuttaa koulussa monin tavoin. Säännölliset tunne- ja vuorovaikutustaitotunnit ja näiden taitojen harjoittelu ovat yksi keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä. Arvostava kohtaaminen lisää myös merkittävästi oppilaan hyvinvointia. Oppilaan hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti myös ihmissuhteet, kodin tuki sekä hyvä ja toimiva arki (sisältäen levon, ravinnon, liikunnan ja vapaa-ajan).

Yksi keskeinen hyvinvointia lisäävä ja siihen vaikuttava tekijä on osallisuus. Osallisuus on kokemus kuulumisesta ja kiinnittymisestä, arvostuksesta ja vaikutusmahdollisuuksista kouluympäristössä. Se on myös oppilaiden mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta ja oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Oppilas kokee osallisuutta, kun hänen kuulumisellaan ryhmään on merkitystä hänelle itselleen, hän löytää oman tilansa ja paikkansa sekä tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tuntiessaan olevansa osa kouluyhteisöä oppilas sitoutuu koulunkäyntiin ja riski koulupoissaoloihin vähenee.

Lähteet:
Valtakunnallinen SKY-hanke, Osallisuus-työryhmän kooste, jossa lähteinä:
Lapsen oikeuksien sopimus – UNICEF
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet – Opetushallitus (oph.fi)

Koulun arjessa jokainen aikuinen kohtaa ja välittää. Näin lisätään lapsen ja nuoren tunnetta siitä, että hän on tärkeä yksilönä ja osana kouluyhteisöä.

Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen keskeisinä osina voidaan pitää seuraavaa viittä k:ta:

• Kiinnostuminen on ennen kaikkea asenne, josta välittyy aito arvostus ja uteliaisuus toisia kohtaan. Aito kiinnostus saa toisen ihmisen tuntemaan itsensä arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi.
• Kunnioittaminen ei ole jotain, mikä pitäisi ansaita. Kunnioittamiseen kuuluu se, ettei lytätä toisten mielipiteitä, ei vähätellä eikä kauhistella. Kunnioittaminen on erilaisuuden arvostamista.
• Kysyminen on usein paras keino auttaa toista ihmistä. Tulisi välttää neuvomista ja valmiita ratkaisuja, on tärkeää kysyä lapsen tai nuoren omaa mielipidettä.
• Kuunteleminen aidosti tarkoittaa sitä, että unohdetaan hetkeksi oma totuus ja asetutaan toisen ihmisen tilanteeseen ja ajatuksiin.
• Kannustaminen sisältää kaiken positiivisen palautteen, kuten kiittämisen, kehumisen ja rohkaisun. Kannustamalla vahvistetaan lapsen tai nuoren uskoa itseensä.

Lähteet:
Avola P. & Pentikäinen V.: Kukoistava kasvatus – positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing Oy. 2020
#KOULUSSA -läsnäolomalli, Kohtaaminen ja varhainen toiminta, Oulun kaupunki

Vuosiluokilla 6-9 oppilaanohjaus muodostuu opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Lisäksi oppilaanohjaukseen kuuluu ohjaus nivelvaiheissa ja siirtymissä. Ohjaus sisältää myös tutustumiskäyntejä yrityksiin ja oppilaitoksiin. Henkilökohtaisen ohjauksen aikana keskustellaan opintoihin tai elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä sisältäen esimerkiksi oppilaan opintojen edistymisen ja koulunkäynnin tai urasuunnittelun ja jatko-opinnot. Oppilas voi käydä henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja paitsi oppilaanohjaajan myös esimerkiksi luokanohjaajan tai aineenopettajan kanssa.

Osa oppilaista tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §). Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa annetaan oppilaalle henkilökohtaista ohjausta, pienryhmäohjausta sekä tehostetaan työelämään ja koulutukseen tutustumista. Tästä ohjauksesta laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan 8. ja 9. luokan oppilaille.

Arviointi on kokonaisuus, joka on muutakin kuin arvosanojen ja todistusten antamista. Ohjaavan palautteen avulla oppilas ymmärtää omaa oppimistaan ja tunnistaa vahvuuksiaan. Vantaalla arviointikeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa jokaisen oppilaan kohdalla kaikilla vuosiluokilla. Oppilaan saaman jatkuvan ohjaavan palautteen lisäksi oppilas saa lukuvuoden aikana kaksi väliarviointia sekä lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Toinen väliarvioinneista toteutetaan arviointikeskusteluna ja toinen kirjallisesti välitodistuksena.

Arviointikeskusteluun osallistuu oppilas, huoltaja ja opettaja. Yläluokilla arviointikeskustelun toteuttamisesta vastaa luokanvalvoja. Keskeistä on kuulla lapsen/nuoren ajatuksia ja mielipiteitä omasta koulunkäynnistä. Arviointikeskustelun pohjaksi aineenopettajat antavat palautetta oppilaan koulunkäynnistä luokanvalvojalle. Arviointikeskustelu antaa mahdollisuuden pohtia yhdessä lapsen/nuoren kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä koulunkäyntitaitoihin liittyviä asioita. Mikäli oppilaalla on oppimissuunnitelma tai HOJKS, päivitetään se arviointikeskustelun yhteydessä.

Lähteet:
Vantaa.fi – arviointi ja todistukset perusopetuksessa
Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja (2.2, s.13)

Kouluterveydenhuolto tukee vanhempia ja vanhempien kasvatustyötä terveystarkastusten ja muiden, mm. seurantakäyntien yhteydessä. Vanhemmat ja huoltajat voivat olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon myös koulujen loma-aikoina puhelimitse tai tulemalla vastaanotolle koululle ja kesällä Kesäterkkaritoimintaan.

Terveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vuosittain terveystarkastuksessa ja koululääkäri laajoissa terveystarkastuksissa. Laaja terveystarkastus tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin yhteistä vastaanottoa. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan oppilaan lisäksi hänen huoltajansa. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään oppilaan ja hänen perheensä terveyttä ja hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja kohdentaa tukea mahdollisimman varhain sitä tarvitseville. Yhteistyössä perheen kanssa muodostetaan käsitys perheen tilanteesta. Huoltajille annetaan tietoa tarkastuksen sisällöstä ja tarkoituksesta.

Kuraattori on koulun sosiaalialan asiantuntija. Kuraattori auttaa lasta ja nuorta esimerkiksi perhetilanteeseen liittyvissä asioissa, kaverisuhteissa ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Koulupsykologi auttaa lasta ja nuorta, jos hänellä on vaikeuksia esimerkiksi oppimisessa, sopeutumisessa, tunne-elämässä tai ryhmässä toimimisessa.

Kouluterveydenhuollon (kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri) tehtäviin kuuluu oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen, oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen.

Kuraattorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtävänä on yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä, hyvinvointia sekä kasvua ja kehitystä. Voit ottaa yhteyttä heihin esimerkiksi konsultaatioajalla, puhelimitse tai Wilman kautta.