TAKAISIN KOULUUN 100H

Oppilaalle on tärkeä säilyttää yhteys kouluun poissaoloista huolimatta. Vastuuaikuinen voi soittaa tai lähettää viestejä oppilaalle ainakin kerran viikossa, jotta oppilaalla on tunne, että hänet muistetaan ja häntä odotetaan kouluun.

Koulukuraattoria tai lapsiperheiden neuvontaa ja ohjausta on hyvä konsultoida matalalla kynnyksellä, kun arvioidaan tarvetta oola yhteydessä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehdä lastensuojeluilmoitus. Poissaolojen määrään, joka automaattisesti aiheuttaisi tarpeen tehdä lastensuojeluilmoituksen, ei ole yleispätevää sääntöä. Kokonaistilanne ratkaisee: pienehkökin määrä poissaoloja lapsella, joka on aiemmin tullut tunnollisesti kouluun, voi olla huolestuttavaa. Toisaalta poissaoloja voidaan seurata pidempään, jos perhe ottaa aktiivisesti apua ja tukea vastaan, ja oppivelvollisuuden toteutuminen voidaan varmistaa muilla keinoin.

Huoltaja voi itse ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen ja palveluiden tarpeen arvioimiseksi. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Maisassa tai puhelimitse. Myös koulun henkilökunta voi tehdä yhteydenoton sosiaalihuoltoon huoltajan suostumuksella.

Opetustoimella ja koulun opiskeluhuollolla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä. Ilmoituksen voi tehdä mm. puhelimitse, suojatulla sähköpostilla tai Maisassa.

Lastensuojeluilmoitus käsitellään lain mukaan 7 arkipäivässä, jonka aikana arvioidaan, onko asiassa ryhdyttävä palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnissa kartoitetaan lapsen ja perheen voimavarat, riskitekijät, läheisverkosto ja tuen tarve. Arvioinnin perusteella lapsi ja perhe ohjataan tarvittavien palveluiden piiriin.

Video: Mitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tapahtuu, kun lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus?

Huoli lapsesta tai nuoresta – Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)

Palaverissa kartoitetaan oppilaan kokonaistilanne. Pedagogiset ratkaisut ja opiskeluhuollollinen tuki suunnitellaan koulunkäyntiä tukevaksi kokonaisuudeksi. Palaverissa yhdistyy eri ammattilaisten osaaminen oppilaan kouluun kiinnittymisen vahvistamiseksi ja tukemiseksi oikea-aikaisesti. Palaverissa sovitaan vastuut ja roolit, poissaolojen taustasyiden selvittämiseksi, opetuksen järjestämisen kannalta tärkeän viestinnän järjestämiseksi ja tilanteen seuraamiseksi suunnitelmallisesti. Kirjaukset sovituista asioista tehdään asianmukaisiin asiakirjoihin.

Koulun tukitoimien ja opiskeluhuollon palveluiden tukena on myös muu verkosto. Etenkin, jos koulun omat tukitoimet eivät riitä ja oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä ja haastavaa, laajennetaan työskentelyä koulun ulkopuolisen verkoston kanssa oppilaan tarpeen mukaan. Verkostossa voivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, lastensuojelu, perus- ja erikoissairaanhoito. Oppilaan ja huoltajien toimijuutta ja osallisuutta tulee tukea ja vahvistaa sekä heitä tulee arvostaa oman asiansa asiantuntijoina. Oppilas motivoituu paremmin pitämään kiinni sopimuksista, kun häntä on kuultu ja hän on päässyt vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Lapsiystävällisen palaverin käytänteet:

• Oppilaalla mukana omat tärkeät henkilöt
• Oppilaan kannalta keskeiset ihmiset ovat palaverissa mukana.
• Luottamusta rakennetaan eikä ratkaisua tarvitse löytyä heti.
• Oppilasta kuunnellaan ja uskotaan eikä vähätellä.
• Aikaa ja tilaa tulee olla riittävästi kuulluksi tulemiselle.
• Aikuiset ovat ennalta perehtyneet oppilaan asiaan ja kokonaistilanteeseen.
• Oppilas nähdään aidosti osallisena ja huomioidaan koko verkoston mahdollisuudet tukea tilanteessa.

Poissaolo-ongelmiin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Erilaiset yksilölliset, joustavat ratkaisut ja sopimukset ovat tarpeen. On tärkeää, että oppilas tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Ahdistuneiden, jännittyneiden tai levottomien oppilaiden kanssa voidaan sopia erityisjärjestelyistä. Jokaisen opettajan tulee olla tietoinen järjestelyistä, jotta oppilas voi luottaa siihen, että hän saa toimia sovitun mukaisesti.

Alkuun on tärkeintä saada oppilas kouluun. Monelle oppilaalle iso este kouluun paluulle on ajatus siitä, ettei hän tiedä, mitä sanoa poissaolon syyksi. Oppilaan kanssa voi sopia, mitä koulussa kerrotaan poissaoloista ja harjoitella erilaisia vastausvaihtoehtoja tai vastaamatta jättämistä. Selvitä, mitkä asiat jännittävät oppilasta, ja mieti, miten jännitystä voidaan helpottaa. Kouluun paluuta voidaan helpottaa pienentämällä koulupäivien tavoitteita. Joskus pelkkä läsnäolo on jo suuri voitto.

Suunnitelmaan tulee olla selkeästi kirjattuna

• tavoitteet (selkeä, konkreettinen, pilkottu pieneksi, realistinen)
• sovitut asia
• mitä tehdään
• kuka tekee
• kenen vastuulla
• miten ja kuka seuraa asioiden etenemistä

Oppilaan kouluun paluuta suunniteltaessa on hyvä miettiä seuraavia asioita:

• Mitä esteitä voidaan madaltaa tai poistaa kokonaan?
• Mitä stressitekijöitä voidaan minimoida?
• Tarvitaanko asteittaista koulunkäynnin lisäämistä? Oppilas voi esimerkiksi harjoitella ensin koulun pihalle tulemista, jonka jälkeen kouluun sisälle ja lopulta luokkaan siirtymistä.
• Kuka ottaa oppilaan vastaan, kun hän tulee kouluun?
• Kenen vastuulla on tiedottaa kaikkia oppilaan opettajia sovituista erityisjärjestelyistä
• Tarvitaanko suunnitelma fyysisten oireiden varalle?
• Voiko ahdistunut oppilas sovitusti vetäytyä erilliseen huoneeseen, kuunnella musiikkia tai lähteä ulos koulun alueelle rauhoittumaan?

Lähde: KouluKunnossa.fi